Koronakaranteeni, päivä 7, motivaatiopula
Kuka näitä päiviä laskee? Minä ilmeisesti.
Lähdin jo aamusta auttamaan Natalieta opparin teossa, mikä eilisen seikkailuni takia jäi tekemättä. Edistyimmekin aika hurjasti ja olimme ylpeitä itsestämme. Minulle kaikenlainen syy päästä pois kotoa ja kotikoulun koulunkäyntiavustajan tehtävistä, on lomaa. Opettajat ovat kyllä teroittaneet, että näinä etäkoulun aikoinakin pitäisi jättää opettaminen heille ja ovat langan päässä, jos lapsilla on jotain kysyttävää, vanhempien tehtävä on lähinnä kannustaa (lue valvoa) koulutyön sujumista. Luonnostaan kun en ole mikään lapsi-ihminen, joten kannustavien komenttien etsiminen on vähintäänkin hankalaa tilanteessa, jossa kiukkuinen teini muurautuu syvemmälle peiton syövereihin ja jakelee komentteja kuten: "Ei vois vähempää kiinnostaa" ja toinen klassikko: "mä vihaan mun elämää" ja kaiken lisäksi ymmärrystä löytyy, koska itseäkään ei voisi vähempääkään kiinnostaa. Miten motivoida teiniä koulutehtäviin? Vinkki vitosia kaivataan. Miten motivoida itseä purkamaan laatikoita? Vinkkejä myös tähän kaivataan. Ongelmahan ei suinkaan ole vain lapsella. Motivaatio on hukassa itselläkin. Kaikki elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi tarkoitetut tavarat on purettu ja sisustuselementit paikallaan, mutta mites noi muut? Olen jo useamman viikon vältellyt onnistuneesti loppujen Ei-niin-tärkeiden-mutta-joskus-tarvittavien tavaroiden laatikoiden ja krääsälaatikoiden purkamista mentaliteetilla: “Teen sen huomenna”. Niitä ei ole monta, mutta niitä kuitenkin on. Myöskään vaatehuone ei ole edistynyt siihen pisteeseen, että olisin saanut hyllyyn loput vaatteeni ja tyhjennetyä petivaatekassit ja näin ollen sinnekään ei näitä edellä mainittuja laatikoita voi piilottaa. Ehkä rupean laittamaan etsintäkuulutus lappuja ja kyselemään kadonneen motin perään.
Lähdin jo aamusta auttamaan Natalieta opparin teossa, mikä eilisen seikkailuni takia jäi tekemättä. Edistyimmekin aika hurjasti ja olimme ylpeitä itsestämme. Minulle kaikenlainen syy päästä pois kotoa ja kotikoulun koulunkäyntiavustajan tehtävistä, on lomaa. Opettajat ovat kyllä teroittaneet, että näinä etäkoulun aikoinakin pitäisi jättää opettaminen heille ja ovat langan päässä, jos lapsilla on jotain kysyttävää, vanhempien tehtävä on lähinnä kannustaa (lue valvoa) koulutyön sujumista. Luonnostaan kun en ole mikään lapsi-ihminen, joten kannustavien komenttien etsiminen on vähintäänkin hankalaa tilanteessa, jossa kiukkuinen teini muurautuu syvemmälle peiton syövereihin ja jakelee komentteja kuten: "Ei vois vähempää kiinnostaa" ja toinen klassikko: "mä vihaan mun elämää" ja kaiken lisäksi ymmärrystä löytyy, koska itseäkään ei voisi vähempääkään kiinnostaa. Miten motivoida teiniä koulutehtäviin? Vinkki vitosia kaivataan. Miten motivoida itseä purkamaan laatikoita? Vinkkejä myös tähän kaivataan. Ongelmahan ei suinkaan ole vain lapsella. Motivaatio on hukassa itselläkin. Kaikki elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi tarkoitetut tavarat on purettu ja sisustuselementit paikallaan, mutta mites noi muut? Olen jo useamman viikon vältellyt onnistuneesti loppujen Ei-niin-tärkeiden-mutta-joskus-tarvittavien tavaroiden laatikoiden ja krääsälaatikoiden purkamista mentaliteetilla: “Teen sen huomenna”. Niitä ei ole monta, mutta niitä kuitenkin on. Myöskään vaatehuone ei ole edistynyt siihen pisteeseen, että olisin saanut hyllyyn loput vaatteeni ja tyhjennetyä petivaatekassit ja näin ollen sinnekään ei näitä edellä mainittuja laatikoita voi piilottaa. Ehkä rupean laittamaan etsintäkuulutus lappuja ja kyselemään kadonneen motin perään.
En valitettavasti osaa auttaa motivaatiopulaan. :D Kuten aiemmin olikin juttua, itsellänikin motivaatio on ollut melko hukassa...
VastaaPoistaPerjantaina saamme avaimet uuteen asuntoon ja minulla on vielä 3 laatikkoa edellisestäkin muutosta purkamatta, eikä mies suostu niitä kantamaan uuteen kämpään, ennen kuin olen ne käynyt läpi. :D Mutta koska 2 laatikkoa on täynnä papereita ja päiväkirjoja lapsuudesta asti ja 1 laatikko täynnä vhs:iä, jotka pitäisi kaikki pikakelata läpi, etten heitä pois omia nauhoituksiani, niin... Huoh. 2 vuotta ne ovat tuossa odottaneet. :D
Minun ex-mieheni heitti minun VHS-kasettini lupaa kysymättä pois. :'( Sinne meni osa lapsuusmuistoista. Vieläkö teillä on VHS-nauhuri? Ratkaise ongelma sillä , että Sulje laatikko, kirjoita päälle "VARASTO" ja kanna ite :)
PoistaNäin taisitkin kertoa. :( On meillä. Sain ne ujutettua muuttoon mukaan, kun numeroin ne uudestaan ja pistin valmiiden pahvilaatikoiden sekaan. :D
VastaaPoistaVoihan niihin aina kirjoittaa jotain että, naisten tärkeitä hiusmömmöjä tai kuukautissuojat. Takuuvarmasti ei jää kiinni
VastaaPoista