Buddy

Keskiviikkona kävimme pidemmän eläintarhakierroksen ja menimme Tuurin tivolin. Olin sinnikkäästi päättänyt nauttia lomastamme, vaikka kasvava huoli ja epätoivo Hugon puolesta oli aika ajoin läsnä. Työnsin mielikuvat auton alle jääneestä Hugosta sivuun ja onnistuin jonkin verran pitämään hauskaa. Kun kerran oli päätetty jäädä, ainakin siitä voisi ottaa kaiken irti. Siilimies osottautui aika nössöksi. Pisti muka iän piikkiin. Hän tuli kanssamme yhteen laitteeseen, joka pyöri ympyrää ja luovutti sitten, eikä suostunut yrittää ampua minulle edes pehmolelua. Minä ja Kipinä kävimme useammassakin laitteessa. Yksi kieppui ja meni pääalaspäin ja me kiljuttiin Kipinän kanssa kauhusta ja riemusta. Kävimme vielä Tuurissa ostoksilla ja suuntasimme takaisin teltalle.

   

Eläintarhan farmiosiossa sai kokeilla puujalkoja. Syötiin välimakkarat, ennen Tuuriin menoa, siellä oli ilmainen tivoli.

Buddy ilmestyi ekan kerran

Viimeinen ilta tiedossa. Edellisenä iltana oltiin oltu uimassa ja saunassa. Minä jopa kiipesin kaksi kertaa veden päällä kelluvaan vesiliukumäkeen. Siinä oli kyllä ihan tarpeeksi flow parkkia tälle mammalle. Yö oli ollut ensimmäisen kerran niin kylmä, että en meinannut tarjeta nukkua. Kipinällä ja Siilimiehellä on four seasons-makuupussit, mutta minulla on ohuempi. Viimeinen ilta oli kylmä, joten päätimme skipata saunan ja uinnin ja siirtyä ohjelmassa suoraan grillaamiseen. Powerbankkeja ja puhelimiakin pitäisi ladata. Nälkäkin alkoi jo olla. Valmistelimme kaikki herkut, oli ruisleipää sulatejuustolla, halloumia, lihapiirakoita, karjanpiirakoita, täytettyjä herkkusieniä ja pekonia. Oltiin Siilimiehen kanssa grillailemassa katoksessa, kun paikalle pölähti siili. Siili oli selkeesti kesy ja haistanut ruuan. Sitä oli ruokittu, koska niin tuttavallisesti tuhisti paikalle. Aivan jalkani vierestä. Annoin pienen palan laktoositonta juustoa ja Siilimies antoi pienen palan raakaa pekonia, vaikka kyllä sanoin, että se on liian suolaista. Onneksi järvi on vieressä ja oli satanutkin, joten juotavaa oli kyllä tarjolla. Nimesin siilin Buddyksi. Siili vietti kanssamme jonkin aikaa touhuillen jaloissamme. Yht äkkiä se tuli jalkani viereen, nuuskaisi sitä ja painautui sekunniksi jalkaani vasten. Olin jäykkä kuin hiilihanko, ajattelin, että nyt piikit iskeytyvät jalkaani, mutta ei. Buddy oli pehmeä kuin pörröinen kissanpentu. Hetki oli ohi ja Buddy jatkoi touhujaan.

Lähikuva Buddysta

Lähikuva Buddysta

Oliko se kiitos vai kiintymyksen osoitus? Opittua vai luontaista käytöstä? Muistutti minua omista kissoistani, jotka puskevat kiintymyksen osoitukseksi. Joka tapauksessa, se oli ihmeellisin kohtaaminen, joka minulla on ollut luonnonvaraisen eläimen kanssa.