Loman varjo

Maanantai aamuna lähdimme ajelemaan Vaasaan tuttavapariskunnan luo, jota emme kauhein usein näe, koska he asuvat Vaasassa ja me Lahessa. Matkalla Vaasaan Ykkönen soitti, että kissat ovat avanneet Kipinän ikkunan ja ovat karanneet. Gizmo oli helppo saada kiinni, myöhemmin selvisi, että Hugon jätettyä hänet yksin, hän ei ollut päässyt ikkunasta enää takaisin sisälle ja jotta ei joutuisi olemaan yksin koko yötä, oli hän mennyt avonaisesta parvekkeen ovesta ja käynyt nukkumassa naapurin mummon sängyssä. Mummo oli hieman säikähtänyt kun Gizmo aamulla tuli makkarista venytellen ja kun Siilimiehen tytär tuli aamulla ruokkimaan, Gizmo odotti jo ovella. Hän pujahti puskaan, mutta kun ruokapussia helisti, hän tuli muitta mutkitta sisälle. Hugo olikin sitten toinen juttu. Hälyytin Maritan ja Natalien auttamaan etsinnöissä ja julkaisin facebookissa katoamisilmoituksen, mutta vaikka näköhavaintoja oli runsaasti, ei Hugoa tavoitettu. Ajattelin, että kyllä se aamuun mennessä tulee takaisin. Olin väärässä. Seuraavana päivänä Natalie kävi lainaamassa PHESYltä loukun ja jälleen etsivät ja huutelivat Hugoa, mutta tuoreita näköhavaintoja ei vain ollut. Seuraavana päivänä olisi tarkoitus asentaa riistakamera, joka lähettää kuvaa suoraan puhelimeeni, jotta loukulla ei tarvitse koko ajan käydä vahtimassa.

Askartelin mummolle anteeksipyyntönä kortin. Ajattelin lepytellä naapurisopua kun tietenkään meidän kissat eivät saa mennä kenenkään kotiin ilman lupaa, mutta mummo ei onneksi ollut ollenkaan vihainen.