Kissankarvoja uudella kotisohvalla

Minä, joka pidän itseäni jonkin sortin markkinointialan ammattilaisena, heräsin eilen siihen todellisuuteen, että blogiani ei löydy guuggelista millään hakusanalla, joten tässä sitä nyt tulee, guuggelioptimointia. Blogini nimeksi valitsin "Kissankarvoja kotisohvalla", koska halusin jotain, joka olisi minua kuvaava, kiteyttäisi jotenkin tämän elämän. Ja sitähän meillä on, meinaan kissankarvoja kotisohvalla. On siinä muutakin, päivästä riippuen. Kotisohvakin on vaihtunut tässä viime syksynä ja se onkin oma tarinansa. Ostin siis uuden sohvan kotiimme, eli uuden kotisohvan heinäkuussa eräästä nimeltämainitsemattomasta huonekaluliikkeestä, joka harrastaa virheellistä markkinointia ja saanut noottiakin siitä. Minä kuitenkin hassahdin monen montaa kotisohvaa guuggeloituani ostamaan sieltä, kun halvalla kivannäköisen sain. Meillä oli aikaisemmin valtava sokeritoukkaongelma ja valitettavasti vanha kotisohvani kissankarvoineen tuntui olevan tukikohta niille, joten kun myrkytyspäivä läheni, kuskasin vanhan kotisohvan kissankarvoineen kaatopaikalle. Myrkyttäjä kävi kahdesti ja teki perusteellista ja hyvää työtä. Uuden kotisohvamme toimitus vain viivästyi. Kaikenkaikkiaan olimme ilman kotisohvaa n. kaksi kuukautta. Kissankarvoja sentään riitti. Siitä piti Hugo huolen. Kissankarvoja meillä toki on muuaallakin kuin kotisohvalla ja meidän kissankarvoja on muidenkin kotisohvilla ja kaikkialla, aina. Hugo on valloittanut kissankarvoilla ja puoli maailmaa.

1.11 Koottuna kotisohva, jonka vuorasin vilteillä, jottei siihen tulisi heti kissankarvoja

17.11 Vahinkokuva, josta näkee mistä kotisohva on romahtanut.

No sitten vihdoin koitti päivä, kun oli aika hakea silloin vielä kissankarvaton uusi kotisohva nimeltä mainitsemattomasta huonekaluliikkeesta lokakuun viimeinen päivä. Kokoaminen oli suoraan saatanasta ja vähintään kahden ihmisen homma. Kissankarvoja uudella kotisohvalla taisi olla jo heti kun sen avasi paketista ja puoli tuntia uusi kotisohvamme oli lähes täydellinen. Sen jälkeen Hugo kävi laskemassa siihen vähän kissankarvoja ja Gizmo kävi kynsimässä käsinojaa. Harmitti, mutta pikku vikoja. Noh, uusi kotisohvamme palveli meitä kaikenkaikkiaan 11 päivää, kunnes romahti keskeltä, kun Kipinä ja Johanna istuivat siihen sillä välin, kun olin nukuttamassa Kirppua. Seuraavana päivänä marssimme nimeltämainitsemattomaan huonekaluliikkeeseen ja pyysivät laiuttamaan sähköpostilla kuvat ja vauriokuvat. Kyllähän se kotisohva kissankarvoineen meni takuuseen ja nelisen viikkoa piti rikkinäisellä sohvalla istua, kunnes uusi kissankarvaton kotisohva oli saatavilla. Olin varautunut tähän koitokseen tilaamalla uudelle kotisohvalleni suojahuppukankaan, sekä minulla oli kissankarkoitetta ja lian hylkivää suihketta. Vein vanhan kotisohvan jälleen kaatopaikalle ja otin siitä jalat talteen. Kissankarvat sai mennä kotisohvan mukana. Kun uusi kotisohva haettiin, ensimmäisenä ruuvattiin siihen useampi jalka vanhasta kotisohvasta, käsittelin kotisohvan tyynyt ja pinnat sekä likaa hylkivällä suihkeella, että kissakarkotteella ja ennenkuin uusi kotisohvamme oli täynnä kissankarvoja, asensimme päälle kissankynsimistä kestävän suojahupun. Kokoominen oli jälleen yhtä perseestä, kuin ekallakin kerralla ja melkein saimme Siilimiehen kanssa eron aikaiseksi. Toistaiseksi on nyt kestänyt käyttöä ja on ihan kivan näköinenkin. Ihan niin kestävä se ei ole kuin vanha sokeritoukkia ja kissankarvoja täynnä oleva kotisohvamme, mutta eiköhän tämä palvele meitä aikamme. Tämä sohva on korkeampi, joten Siilimieskin pääsee helpommin ylös ja imurointi alta on helpompaa. Nuunuukin pääsee uuden kotisohvamme alle. Kissankarvoja uudella kotisohvalla on edelleen, mutta kissankarvojen määrä elämässäni taitaa muutenkin olla vakio.

P.S. Tähän uuteeen kotisohvaan ennen joulua olin ostamassa sitä kympin taljaa, joka tuli kaikenkaikkiaan maksamaan 210€ ja olin kolme päivää autotta.

Uusi, tuunattu kotisohva kestää Kirpunkin riekkumista

Tässä lienee syylliset, miksi meillä on kissankarvoja kotisohvalla

P.S2. Listauduin myös blogit.fi