Jo joulu saapui, jo taas pohjolaan

 Minä olen henkeen ja vereen jouluihminen. Olen aina ollut, mutta jostain syystä tänä jouluna ei lähtenyt. Kaikki tuntui pakkopullalta, lahjat, ruuat, siivous. Jopa joulukuusen laittaminen, mikä on parasta joulussa. Laitoin ehkä yhden koristeen. Kuuntelin kyllä joululauluja, mutta en jotenkin saanut aikaiseksi joulufiilistä. Jotain puuttui, mutta en tiedä mitä. Valkea joulukin tuli, on Kipinän eka joulu, kaikki pitäisi olla täydellistä, vaan ei ole. 

Aatto oltiin kotona ja Kakkonen tuli meille jo 23. päivä ja Ykkönen tuli jouluaattoiltana ja joulupäivän aamuna. Myös Kipinän kummisetä kävi aatonaattona. Kakkosella tuntui olevan joulun tarkoitus ihan hukassa, kun hän vain alati jauhoi iitä, että kuka saa eniten lahjoja ja hän haluaa parempia ja kalliimpia lahjoja kuin kaverilla. Tätini on sairas ja halusimme viettää hänen kanssaan joulun, joten menimme heidän luokseen joulupäivänä. olimme sopineet, että minä teen laatikot, tortut ja joulukakun ja he hommaa kinkun ja meille majoituksen. Tein täydellisen upean glögikakun. Kiille olj suorastaan upea. Pakkasimme ruuat,lahjat,matkalaukut sun muut autoon ja lähdimme matkaan. Puolessa välissä muistin, että kakku unohtui. Se harmitti vietävästi. Sovittiin kuitenkin, että syödään kakku kun menemme enollani käymään 29.päivä. 

Kirppu ilostutti kaikkia olemalla oma aurinkoinen itsensä ja esitteli kävelytaitojaan taaperokärryn kanssa. Majoitus oli myöskin miellyttävä, tosin ensimmäisenä yönä ei osattu koota Kipinän petiä oikein ja hän putosi sängystä useamman kerran. Joulu tuli ja meni. Tämä oli eka kerta, kun en nauttinut lempi juhlapyhästäni täysillä. Ehkä ensi vuonna?

Tämän vuoden hieman tuunattu joulukoriste. Sormet oli täynnä pikaliimaa tämän jälkeen.