Joululoma

Olen pitänyt lomaa bloggaamisesta. Tahattomasti tosin. Ei vain ole ollut aikaa, vaikka aiheita olisi ollut.Teen siis lyhyen recapin ja alan kirjottaa taas säännöllisemmin. Uudenvuoden lupaukseni olkoon, että yritän pitää blogia ainakin seuraavan vuoden. Katsotaan ensi vuoden vaiheessa, onko lupaukseni pitänyt.

Joulu meni rauhallisesti. Jouluaattoa edeltävänä yönä minä valvoin perunalaatikoiden ja joulukakkujen kanssa. Olin koko päivän leiponut ja kokannut. Harmitti oikein, että perunaloorat oli niin hyviä, koska olin tehnyt jo päätöksen, että en tee niitä enää seuraavana vuonna. Ensi vuonna aloitan aamulla, en päivällä. Jouluaattona syötiin riisipuuro kotona, avattiin lahjat ja mentiin käymään äidilläni ja syötiin jouluateria siellä. Illalla tultiin kotiin. Seuraavan yön valvoi Siilimies kinkkuvahtina ja joulusalaattia tehden. oulupäivänä tuli Ykkönen ja Kakkonen, jotka olivat pari päivää. Ensimmäinen jouluateria tainutti kaikki. Pelattiin yhdessä lautapeliä ja minä jäin koukkuun Among us-peliin. Aloin olemaan tosi hyvä impostor, sain tapponi toisten niskoille ja opin aika nopeasti lukemaan kuka voisi olla murhaaja ja teke,mään taskini mahdollisimman nopeasti. Olen myös uskollinen tiimikavereilleni, sen sijaan kun muut petturit lähtevät pelistä, minä teen taskit loppuun haamunakin. Koukuttava peli.

Uusi vuosi vietetiin ystävälläni Maritalla ja meillä oli oikein kivaa. Juhlittiin aamuun asti. Kipinä oli parhaalla ystävällään yökylässä. Meillä oli siinä vähän rakettejakin. Ei mitään mahottomia, mutta ilta oli kaikin puolin onnistunut.

Loppiaisena oltiin pulkkamäessä ja kivaa oli. Ensin oltiin jossain pienessä ja jyrkässä mäessä. Kaikki laskivat, jotkut vähän omaperäisemmin kun toiset. Maritan miehellä esim. oli vähintäänkin mielenkiintoinen tyyli laskea Kipinän lumipotkulaudalla. Hän lähti vahvasti, mutta päätyi jarruttamaan jalat laudan sivuilla ja alhaalla pitääkseen tasapainon, hän irroitti otteensa lumipotkulaudantangosta ja liukui siis vapaasti samaa tahtia laudan kanssa. Hulvatonta.

Toinen mäki mihin mentiin, olikin sitten pidempi. Aloin olla jo aika väsynyt ja kunto rupesi pettää ja raikasilma myrkytyskin uhkasi. Urheasti silti täälläkin laskin useita kertoja. Taisi siinä johonkin vähän kolahtaakin, mutta mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä. Lopulta en olisi kyennyt enää kertaakaan nousta mäkeä ylös ja päätimme lähteä autolle juuri kun lapset olivat hylänneet myös mäenlaskun ja keksineet ruveta kierimään mäkeä alas. Odottelimme lapsosia autolla ja sitten menimme Maritalle syömään kuumaa keittoa. 

Illalla alkoi helvetti. Sattui joka paikkaan. Niskaan, selkään ja etureisiin. Jälkimmäiset oli kuin tulessa. Vähän vaikeasti kävellen aattelin vaan, että ne on maitohapoilla, kyllä se siitä. Lämmitin kauratyynyä ja laitoin heppageeliä jalkoihin. Se auttoi -vähän. En pystynyt nukkua, koska jos liikautin vähänkään jalkaa, kipu oli hirveä. Jossain kolmen aikaan siirryin sohvalle, etten herätä vaikeroinnillani Siilimiestä. Katsoin googlelääkäristä, mutta se ei ainakaan rauhoittanut mieltäni. Ajattelin niitä kaikkia tapauksia lähipiirissäni, miten yksi harmiton täräys on saattanut muuttaa kaiken. Niskaan sattui, jalat oli tulessa. Mietin kävelenkö enää koskaan. Viiden aikaan heräsin polttavaan kipuun jaloissa, olin torkahtanut ja liikauttanut jalkoja. Olin väsynyt, kivusta sekaisin ja tosi peloissani, joten rupesin itkemään. oikein kunnolla, koska se herätti Siilimiehen (Minä en juuri koskaan itke. Oikeastaan ikinä, ainakaan muiden nähden). Hän tuli kysymään, mikä hätänä ja yritin englanniksi sopertaa, että sattuu ihan saa*anasti. Otin burana/paratabs coctailin ja Siilimies auttoi minut sänkyyn ja laitoimme tyynyjä jalkojeni alle, jotta ne olivat vähän koholla ja eivät liikkuneet. Se auttoi vähän. Vielä niihin koski, mutta ne eivät enää tuntuneet olevan tulessa. Siilimies toi minulle myös lämmitetyn kaurapussin ja niskatyynyn. Näin sain nukuttua yön ja itse asiassa nukuin koko seuraavan päivän  myös. Hugon ja buranan avulla. Herättyäni viimein seuraavana päivänä, jalkani eivät olleet enää yhtään kipeät. Niskaan sattui vielä vähän, mutta se oli todella vähäistä toissapäiväiseen verrattuna. Selkäkin oli vielä arka, mutta pystyi jo ihan normaaliin elämään. Pitäisiköhän alkaa tekemään jotain liikuntaa, ettei olisi ihan paskana yhden pulkkamäkireissun jälkeen? Ihan hirvittää tuleva lapsin matka, että kuinka muroina sieltä tullaan lautailun jälkeen.