Minun totuuteni

 Heräsin tänään lauantaina ennen kahdeksaa. Heräsin siihen, että Gizmo kuopi ovea. Kirppu oli illalla lukinnut hänet nukkumaan meidän kanssa ja hän kuuli, että Kipinä on hereillä, joten aamupala-aika olisi käsillä. Kipinän tapauksessa tämä tosin tarkoittaa, että hän on varmaan VIELÄ eikä JO hereillä. Laitoin Kipinälle viestin, että ruokkii kissat ja ottaa lääkkeet ja kävin Kirpun viereen uudestaan nukkumaan. Kirppu unisena kaivautui kainalooni. Kipinä puhui kovaäänisesti puhelimeen, välillä melkein huusi, kikatti ja lopulta rupesi laulamaan Jolenea. Kerkesin ajatella seuraavia ajatuksia ja näiden jälkeen nukkuminen oli enää mahdotonta ja piti tulla kirjoittamaan pohdintani ylös. Mietin, että jos minuun ruiskutettaisiin totuusserumia, mitä sanoisin Kipinälle siitä, miksi en voinut enää nukkua. Koska olisin kiva, haluaisin sanoa, että: "Kiitos ihanan aamuserenaadisi, en enää saanut unta". Oikeasti, koska olin väsynyt ja kiukkuinen, olisin halunnut sanoa: "Kiitos kamalan joikaamisesi, olen nyt hereillä", mutta tämäkään ei olisi totta, sillä Kipinä on oikeesti tosi hyvä laulamaan, varsinkin Jolenea. Joten mikä on totuus? Tylsä tunteeton totuus olisi ehkä: "Laulamisesi ja metelöimisesi valvottivat minua aamulla, enkä saanut enää unta". Lopulta sekään ei aivan pidä paikkansa, koska loppujen lopuksi, se oli vain alku unen saavuttamattomuudelle, lopun unesta teki tämä ajatusketju, joka oli pakko päästä purkamaan. Joten summasummarum, pahin viholliseni oli jälleen kerran ajatukseni, ei meluava Kipinä, jota olisin halunnun tilanteesta syyttää. Tosin syytön ei hänkään ollut, hänhän se alunperin herätti Gizmon, joka herätti minut ja elämöi niin, että talo raikasi. 

Jos minä voisin nollata aivoni, ehkä olisin nukkunut silti. Vielä tunnin lisää.

Hyvää huomenta maailma, on lauantai klo. 8.30, kello soi 20 min päästä. Olen hereillä nyt ja valmis vastaanottamaan sen, mitä sinulla on tarjota. Nyt pistän koneen pois ja rupean pakkaamaan uintikamoja. Käytän ylimääräisen kaksikymmentä minuuttia sen tavoittelemiseen, että oltaisiin kerrankin hallilla ajoissa.

Saippuakuplat saavat varmaan kenet vaan iästä riippumatta iloiseksi