Boobi, hyh hyh

Me ollaan päästy boobista eroon 🎉

Sain täältä kaiken tarvittavan infon, hirveen hyvä, suosittelen lukemaan. Virallisesti maidontulo siis on lopullisesti kaput jotakuinkin 11.2 eli ensi sunnuntaina. Loppujen lopuksi, se kävi suht kivuttomasti. Henkiset siteet oli vaikeampi katkaista, kun fyysiset. Olin tätä päätöstä haudutellut jo pitkään ja päätin, että kun Kirppu täyttää kaksi, niin se loppuu, eikait se lukioikäiseksikään voi rinnalla riippua? 

Boobi on ollut Kirpulle aina tärkeä ja hyvin maistunut.

Ohjeessa neuvottiin ottamaan viimeinen kuva muistoksi.

Haikein mielin hyvästeltiin boobipillow

Liian julmaa olisi ollut lopettaa syntymäpäivänä, silloin syötiin boobia niin paljon kuin sielu sieti ja pieni suuri sieluhan sieti 😁

Seuraavana päivänä boobi oli hyh hyh. Olihan Kirppu jo iso tyttö. Kirppu ei toki uskonut mamin vakuuttelua asiasta, joten kastoin nännin inkivääri shottiin. Tämä ei paatunutta boobeilijaa paljon pidätellyt, joten korotin panoksia ja kastoin inkivääri shottiin ja ripottelin päälle valkosipulijauhetta. Tämä cocktail muuttui ällöttäväksi tahnaksi ja haisi kuolemalta, mutta teki tehtävänsä. Boobi todellakin oli hyh hyh. Päivä meni siinä boobitta, toki Kirppu tarkisti koko ajan boobin tilanteen useasti, joten keitosta oli lisättävä aika ajoin. Illalla nukkumaan mennessä äidin murtumapistettä koeteltiin. Voi itku ja parku kun iltaboobia ei saanut. Jossain hysterian keskellä heikoimmalla hetkellään Kirppu kokeili väkisin boobille, mutta maku karkoitti nopeasti uudet yritykset. Kyllä rintoja muuten pakotti! Ne suorastaan suihkusivat maitoa ja keitos alkoi kirveltämään. Kun Kirppu oli saatu nukkumaan, sain neronleimauksen. Aamulla sanoin Kirpulle, että kun boobi on kerran hyh hyh, pitäisikö siihen laittaa laastari? Kirppu oli sitä mieltä, että kyllä pitää ja laitoin rakkolaastarit suihkun jälkeen, tein vain sen virheen, että olisi pitänyt pumpata pahimmat pakotukset pois, koska illalla niin oli tehtävä, tai tissit olisivat räjähtäneet. Aamulla laitoin uudet rakkolaastarit ja ne olivat paikallaan ehkä kaksi viikkoa. Aluksi Kirppu kävi useasti päivässä tarkistamassa ja kun näki laastarit paikallaan, totesi "boobi, hyh hyh" ja jatkoi touhujaan. Illat olivat vaikeita. 

Lopulta tarkistukset harvenivat. Parin viikon jälkeen otin laastarit kokonaan pois. Yhtenä tammikuun lopun iltana oli itkuisempi ilta ja Kirppu haki lohtua boobipillowsta, niinkuin usein pahalla mielellä ja varoittamatta maistoi boobia. Imuote oli kadonnut, se oli enemmän maiskautus, joten boobikaan ei onneksi reagoinut, eikä maitoa tullut. Vieläkin satunnaisesti kurkkaa paidan sisään tai jos boobista tulee puhe, tai näkee vauvoja äitinsä rinnalla, kommentoi Kirppu välittömästi: "boobi, hyh hyh". Nyt imetyksen lopettamisesta on 36 päivää ja Kirppu nukkuu jo levollisemmin, joskus omassa sägyssään, ostin hänelle torista "Gizmopussin" jossa tykkää nukkua Pötkö-Gizmon eli tuttavallisemmin Pötkiksen kanssa. Tissit ovat löysät pussit, jotka ovat pienentyneet ainakin kolme kuppikokoa. Kirppu syö jo kunnolla ruokaa hyvällä ruokahalulla, kasvaa omalla käyrällään ja juo mielellään vettä. Hän on ominut minun juomapullon! Senkin kelmi! Mutta pakko se on antaa kun hän osoittaa ja sanoo: "siinä minun sisi!" Siinä Kipinän kuva.

Toisella puolella London Bridge.

Neuvolasta vinkattiin, että sen sijaan, että luopuisi jostain, voi boobin jättämisestä palkita. Puolenkuun peleissä oli muumihahmot tarjouksessa ja kun boobista oli päässyt, sai Kirppu valita itselleen palkkion. Minä yritin tarjota supersuloisia Mörköä ja Esi-isää, mutta "Möökö, hyh hyh". Valinta oli kova Muumimamman, Nipsun ja Nuuskamuikkusen välillä. Käytiin jo kolme kertaa kassalla, kun Kirppu viime hetkellä muutti mieltään. Lopulta kotiin adoptoitiinkin aivan oma hattivatti. Käytiin vielä seuraavana päivänä hakemassa hattivattiyölamppu ja nyt on välillä onnistunut omassa sängyssä nukkuminenkin hattivattien ja pötkiksen kera.

Hattivattipehmo ja hattivattivalo