Perjantai 13

 On ollut tapahtumarikas perjantai ja meno jatkui lauantaina. On hyviä tapahtumia, on huonoja tapahtumia, on tapahtumia. Säästän parhaat loppuun, niin ei mee ihan valitusvirreksi.

Yleensä perjantai 13 päivä ei ole ollut mikään ihmeellinen, ei ainakaan huonon onnen päivä. Pikemminkin päinvastoin. Löysin kerran 2€ kolikon kun olin lapsi perjantai 13 päivänä ja julistin sen onnenpäiväkseni. No eilen tapahtui... kaikenlaista.

Jouduimme herämään Kirpun kanssa jumalattoman aikaisin, koska Kipinä halusi meidät jälleen luokkaretkelle Hesaan. Silloin on mentävä kun teini pyytää, koska harvemmin kutsua käy. Jotenkin häntä jännittää nuo junamatkat vaikka luokan kanssa menisi. No mielellämmehän me suhataan junalla. Pappaa mentiin tällä(kin) kertaa katsomaan, muualle ei kerittäisikään. Kirppua ei meinannut saada ylös millään, vaikka kuinka tökki.  Ihme kyllä, stressivatsani ei ottanut nokkiinsa. Lähdimme tapamme mukaan myöhässä ja Pisaraa sai odottaa niin kuin aina, joten soitimme matkalta, että olemme tulossa. Junaa ei sentään tarvinnut juosta kiinni, olimme junassa neljä minuuttia ennen lähtöä. Hesassa ollessamme, huomasin, että Kirpun 1v-kuvat olivat tulleet. Innoissamme niitä katseltiinkin. Lisään muutaman loppuun. Käydessämme syömässä, melkein menetimme yhden tossun, joka oli pudonnut matkalle. Onneksi ystävällinen nainen huomautti asiasta. Kirppu oli minulla kantorepussa, joten en huomannut asiaa. Söimme Fazer Cafessa sitä ihanaa lohikeittoa ja Kirppukin söi perunaa ja lohta. Iskä oli ostanut meille runebergin tortut ja keitteli kahvia liikkeessään. Maitona hänellä oli jotain proteiinijuomaa, josta olin hyvin epäluuloinen, mutta ei se niin kummalta maistunutkaan.

Tultiin iltapäivällä junalla Lahteen. Pisara oli pahoittanut mielensä, kun pinssi oli hukassa, mutta onneksi se löytyi autosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Autoni oli ällöittävän likainen, joten päätettiin mennä autopesuun. Oli sinänsä jo seikkailu kurottaa antennia. Siihen ei meinannut ylettää edes seisomalla auton sisällä. Pesu oli ihan jees, vähän jäi saippuaa takalasiin ja en kyllä nähnyt jälkeäkään vahapinnasta, joten paremmissakin on oltu. Ei siis mainosta tähän väliin. Tulimm kotiin ja rupesimme pakkaamaan Kipinän tavaroita tukiperhettä varten. Minä lähtisin Anniinan, Kirvan ja Kirpun kanssa Karismaan syömään ja shoppailemaan. Kipinää tultiin hakemaan ja minä rupesin tekemään lähtöä. Paitsi etten löydä avaimia mistään. Ihan epätodellinen olo. Enhän ole ollut missään. Kotonakin vain vajaan tunnin. Olin vain vessassa ja sohvalla. Tongin ja tongin, mutta avaimet vain loistavat poissaolollaan. Soitan Kipinälle. Ei tiedä missä avaimeni on. Soitan Siilimiehelle. Myös hän on hukannut avaimenei, mutta saisi tulla pitämään ovea, kun käyn katsomassa autolta. Ei jälkeäkään. Tässä vaiheessa soitin Anniinalle, että matkassa on mutta. Kohta soittaa Kipinä, hän on löytänyt avaimeni. Itseltään! Ei auttanut kuin ottaa Siilimieheltä auton vara-avain ja hurruttaa Urajärvelle hakemaan avaimia. Tämä oli eka kerta, kun ajattelin, että vau, perjantai 13 päivä. 

Hurrautin Urajärvelle ja takaisin suhteellisen nopiasti. En myönnä ajaneeni ylinopeutta, mutta niin saattoi kuitenkin tapahtua. Soitin Anniinalle ja päätimme kuitenkin lähteä Karismaan. Vaunut mahtuivat kyytiin vähän naftisti, joten ajoimme Karismalle semisti peräkontti auki. Kävimme Momentossa syömässä ja mikäs muukaan pöytänumero se sieltä tuli kuin 13. Ruokailu meni Luojan kiitos hyvin, mutta lähtiessämme, joku mies juoksi perääni, kun olin tottakai unohtanut kännykkäni pöytään. Piti sitten vielä käydä ottamassa kuva pöytänumerosta.

Kävin Kirpun kanssa vielä Citymarketissa kun tunsin, että vatsassa kiertää. Harkitsin käydä siellä vessassa, mutta hätä ei ollut suuri. Kassan jälkeen minulle unohtui ostoskori kyytiin ja Elisan myyjäkin halusi tehdä kauppaa kanssani. Pitkään väännettyämme kauppoja ei syntynyt. Neuvoin siinä toista asiakasta Family Linkin käytössäkin. Palautin ostoskorin ja menin autolle. Edelleen oli vessahätä. Poikkesin viemään Siilimiehelle hänen ostoksensa,kun tunsin, että o-ou, nyt ei ole hyvä. Ajoin oven eteen ja heittelin vaatteita ja laukkuja päältäni matkalla vessaan. Yhä kengät jalassa kerkisin juuri ajoissa. Todennäköisesti se iskän proteiinijuoma ei ollut laktoositonta tai sitten joku Momenton ruuassa ei ollut, mutta sen verran paha oli, että oli pakko soittaa Siilimies viemään auto parkkiin ja pitämään seuraa Kirpulle, kunnes laktoosi oli poistunut elimistöstäni. 

Tänään lauantaina kaikenlisäksi myöhästyin vauvauinnista. Siihen ei edes uimahallin aikauniversumi pelastanut kun ovesta ulos Kirpun kanssa lähtiessäni liukastuin ja satutin käteni ja jalkani. Onneksi Kirppu oli istuimessa eikä sylissäni. Könkkäsin katsomaan huollon numeroa kerhotalon seinästä ja soitin matkalla hallille. Ei myöhästytty altaalta kuin kymmenisen minuuttia. Toinen harmitus oli, että vaikka laitoimme toiveisiin, että haluamme Kirvan kanssa samaan ryhmään, niin heillä oli mennyt jotain totaalisesti pieleen ryhmiä jakaessa ja Kirva on nyt ihan eri ryhmässä eikä meidän ryhmässä ole muitakaan tuttuja. Yrittävät nyt siirtää Kirvaa meidän ryhmään, mutta ryhmät on aika pitkälle täysiä. Kyse oli heidän mokastaan ja  oli se vähän ypöä uiskennella ja saunoa yksinään, kun alusta asti on oltu yhdessä ja muut meidän edelliskauden ryhmästä oli joko lopettanut tai siirtyneet seuraavaan ryhmään. Meille sopisi siirtyä vaikka Kirvan kanssa 11.30 ryhmään, mutta kympin ryhmä olisi parempi heidän uniaikataululleen. Kun tulin kotiin kaupan kautta, olin saanut juuri ostokset sisään, kun hiekoitustraktori kaarsi pihaan.. 

Otin kuvat kotiin tullessa. Niinkun näkyy, kävelytie on hiekoitettu, jos ei olisi, käteni ei olisi auennut, mutta pitäisikö tuolta portailta pompsta siihen? Hain kaupasta kilon merisuolaa ja ripottelin tuohon, ympäristö rikos tai ei, Kirpulta on henki pois jos kaadun häntä kantaessani. Otin kuvat myös kun taas joku idiootti on dumbannut sohvan, tällä kertaa meidän piha-alueelle asti. Ollaanko sitä niin saatanan köyhiä, ettei voi omia paskojaan viedä Kujalan jäteasemalle kysyn vaan??!!

Tähän loppuun nyt sitten hyviä uutisia, kuten lupasin. Siilimies sai PYSYVÄN oleskeluluvan!! Ei enää stressiä siitä, joutuuko lähtemään, koska Brexit 🥳

Kirpun 1v kuvat otti Ericahelmi Photography  ja ne on kertakaikkisen upeita. Vahva suositus. Meille suositeltiin häntä, kun oli ollut yhden vauvakaverimme vanhempien häissä kuvaajana ja varmasti käytän häntä myös toiste. Kipinällähän on tulossa rippijuhlat kesällä (Kääk! Vastahan sitä itse juuri pääsi ripille?!)

Ollaan saatu tuo Newbien paita ja yhdistin sen kirpparilta löytyneeseen tyllihamehousuihin,
kun en paniikissa löytänytkään mieleistä mekkoa.

Tämä aivan superihana mekko löytyi kuvaajan vaatevalikoimasta.
Siitä tuli välittömästi suosikkimme ja sitä käytettiinkin melkein kaikissa kuvissa.
Aivan meidän näköinen ja värinen.

Kummitäti Liisa toi tämän mekon meille kuvauspaikalle kun paniikissa
edellisenä päivänä tuskailin,ettei meillä ole mekkoa kuvauksiin.

Rupesin muuten illalla Anniinan suosituksesta kuuntelemaan äänikirjana Raisa Omaheimon Ratkaisuja Läskeille. Voin kyllä moneen kohtaan samaistua ja naurahdinkin ääneen parissa kohtaa. Kirja on nyt puolessa välissä ja aika erilaista luettavaa, jota yleensä kuuntelen, mutta suositus silti. Antaa ajattelemisen aihetta.