Täällä taas

 Se itsesyytösten määrä, kun en ole tänne kirjoittanut. Olen ajatellut kirjoittamista liki joka päivä, mutta ajattelu ei ole sama asia kun kirjoittaminen. Inspiraatio ja motivaatio iskee, kun minulla ei ole mitään tsäänssiä olla lähelläkään tietokonetta. Joskus kirjoitan muistiin puhelimeen, jotta saisin kirjoittamisesta kiinni kun pääsen koneelle, mutta sehän on siinä vaiheessa mennyttä jo.

Tänään joka tapauksessa, suoristin selkäni, otin itseäni niskasta kiinni ja kirjoitan. En mistään tärkeästä. 

Pikkuisen recappia ja we are on:

Voisin kertoa, millaista on ollut odottaa Kirppua. Ekat 12 vkoa oksetti, vitutti ja väsytti. Nyt on mennyt paremmin. Tosin minulla todettiin raskausdiabetes ja joudun mittaamaan sokereita ja syömään rajoitetusti. Yrittäkää itse tappomoodissa löytää kaupasta välipalaa, mikä on gluteeniton, sokeriton, laktoositon, tomaatiton ja sopii vielä raskaana olevalle. Pyh ja pah. 

Tällä kertaa tiedän jo vähän mitä tarvitsee ja mitä ei. yksi ensimmäisistä hankinnoista, josta ei edes keskusteltu, oli hoitopöytä. Minä vaan jotenkin mielessäni kuvittelin, että ostin tämän vauvalle ja että sen käyttötarkoitus oli jotakuinkin vaipanvaihdon helpottaminen. Anteeksi erehdykseni

Muuten Kirppu on aika veikeä kaveri. Tiedämme jo, että hän on tyttö. Latasin raskaussovelluksen, joka kertoi, että huomenna hän on talvikurpitsan kokoinen. Päätimme Siilimiehen kanssa jo nimen. Hän liikku jo hurjasti, paitsi sillon kun pitäisi. Jouduin käymään kaksi kertaa rakenneultrassa, kun Kirppu vaan imi peukkua, eikä liikkunut ja mittauksia ei saatu tehtyä asennon takia. Nimikoitu tuttinauha ja tutti lähti välittömästi tilaukseen. Muuten hän mennä melskettää aina kun parkkeeraan takalistoni johonkin. Kipinän ilme oli priceless kun Kirppu potkaisi siskoaan ekaa kertaa ja sillekin realisoitui, että hitto siellähän asuu joku.

Kävimme Kipinän kanssa Porissa minilomalla. Oli superkivaa. Kipinä haluaa nyt muuttaa Poriin. Itse olen jotenkin juurtunut Lahteen.

Gizmo on taas perseestä.

Minulla oli kesäloma ja kohta alkaa äippäloma ja syksyn tullen on ollut aika jälleen kaivaa partylitet kätköistä ja pikkuisen fiilistellä. 

Kipinän yläaste on lähtenyt hienosti käyntiin positiivisten merkintöjen tulvalla. Hän vaan kärsii nyt pahenevista migreenikohtauksista. Jouduttiin nostamaan lääkitystä ja ottamaan käyttöön tarvittava lääkitys. Kipinä teki yksi päivä superhyvää tomaatitonta, laktoositonta ja gluteenitonta lasagnea. Oli tosi hyvää ja ihan huippis suoritus jos mietitte, mistä lasagne muodostuu. Yllätin Kipinän hyvän koulumenestyksen johdosta yötivolilla. Minä en luonnollisesti käynyt laitteissa, koska ainut raskaana olevalle käypä laite olisi ollut maailmanpyörä ja kaikki minut tuntevat tietävät, ettei se ole minun juttu. Kipinä hukkasi puhelimensa, mutta onneksi pelinhoitaja oli nähnyt tilanteen ja tunnisti Kipinän väkijoukosta.. Ja käytiin kattoo Brädii. Kipinän 8 vuoden fanitus huipentui yhteiskuvaan idolin kanssa.

Tarvitsisin todella, todella paljon uuden puhelimen. Koska minua on niin vaikea miellyttää, vaan Asus Zenfone 8 täyttää kaikki vaatimukseni, mutta koska se on niin törkeän kallis, joudun kitkuttaa tällä puhelimella, kunnes hinta tippuu. Kipinälle olen katsonut Oukitel WP6. Josko sitä ei saisi hajalle.

Askartelimme Kipinän kanssa työprojektina tonttuovet. Oli tosi kivaa ja vaikka oma kehu saattaa pikkasen tuoksahtaa, niin niistä tuli aivan siis sairaan, törkeen, mageen hienot. Kierrätyshengessä tottakai. Jouluun muuten enää 94 päivää. Just saying..

Voitte arvuutella kumpi on minun ja kumpi Kipinän hengen tuotos ja kumpi opetti kumpaa maalaamisessa.

Recapista tuli sen verran pitkä kuitenkin, että taidan tehdä oman postauksen aiheesta, josta minun piti tänään kirjoittaa. 

rv tässä 20+1













Kommentit

Katsopas.vain nämäkin: