Väriopin alkeita

Kipinä aina jaksaa jankuttaa, että musta on hänen lempivärinsä, johon vakio(näsäviisas)vastaukseni on, että musta ja valkoinen eivät ole värejä. Tänään viimeksi yritin selittää, että värien näkeminen johtuu valon heijastumisesta. Valkoinen on periaatteessa kaikki värit, musta imee valoa sen sijaan, että heijastaisi sitä ja sen takia on, no musta. 

Tässä vaiheessa huomasin, ettei teiniä kiinnosta paskan vertaa. Se olisi pitänyt ehkä huomata jo tuskastuneesta älähdyksestä, mikä syntyi kun aloitin. 

Jatkoin epätoivoisena haluten juurruttaa jotain opettavaista faktaa lapseni youtubemössöaivoihin ja jatkoin, että kun on kolme pääväriä ja kaikki maailman värit tulevat näiden värien jonkinlaisista yhdistelmistä, mutta mustaa ja valkoista ei saa mistään sekoittamalla. Toki ei päävärejäkään, ne vain on.

Huomasin, että olin kokonaan menettänyt yleisöni ja hieman loukkaantuneena esitin erittäin kypsällä ja aikuismaisella tavalla loppuargumenttini: Jos musta ja valkoinen olisi värejä, mustavalko TV olisi ollut väritelevisio.

No sehän oli kuin kuolinisku, oikea viiltävä neronleimaus ja sain pointtini esitettyä selkeästi ja ymmärretysti. Tai sitten en. Tilanteesta olisi enää puuttunut, että 2000-luvun lapseni olisi kysynyt "Äiti, mikä on mustavalko televisio?"