Lunta tulvillaan, on raikas talvisää, ei autolla pääse mihinkään, ne pihaan kiinni jää

Lunta tuli viikonlopun aikana valehtelematta ja liioittelematta varmasti puoli metriä. Lauantaina oli tarkoitus lähteä Kaija Koon keikalle Susannan kanssa. Itse keikasta kerron enemmän täällä, nyt avaan mitä tapahtui ennen keikkaa ja sen jälkeen.

Ennen keikkaa: Olimme sopineet Susannan kanssa, että nappaan hänet Renkomäestä kyytiin ja tiputamme Kirpun äidilleni ja menemme sitten keikalle. Matka meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun pihasta ajaessani naapuri oli keskellä tietä autolla ja en lumen takia päässyt mäkeä ylöspäin. Kävi ilmi, että alhaalla parkkipaikalla oli paku jumissa ja heitä auttamaan tullut nainen oli parkkeerannut poistumistien kohdalle, jolloin naapurimme ei päässyt parkkipaikalle ja me emme päässeet pihasta ulos. Kävin tiedustelemass tilannetta ja neuvoin, että kannattaa ottaa alhaalta asti vauhtia. Eivät halunneet siirtää henkilöautoa, ennenkuin paku saataisiin ylös, olivat yrittäneet vetää autolla pakua. Ehdotin, että soitan huoltoyhtiöön. Vastaukset olivat tylyjä ja ymmärsin, että apuani ei kaivattu, joten menin kertomaan tilanteen Siilimiehelle ja naapurille. Katsoimme touhua. Kun vihdoin lähtivät yrittämään ottaa vauhtia alhaalta, naapuri sai ajettua autonsa parkkiin, sitten alkoi Siilimiehen sekoilu. Hän yritti peruuttaa ylämäkeen ja ottaa alempaa vauhtia ja jäi myös mäkeen kiinni. Sitten henkilöauton omistaja rupesi huutamaan meille ja viimein siirsi autoaan niin, että Siilimies sai ajettua meidän auton pois. Tarjosin jälleen, että voin soittaa huollolle. Apu ei vieläkään kelvannut. Siilimies ajoi auton yläparkkikselle. Siellä kaikessa rauhassa traktori pyyhki tasaista yläparkkista rauhallisin vedoin. Marssin suoraan traktorille ja äyskäisin tarpeettoman kiukkuisesti:"Mitä hittoa sä täällä nuohoat, kun alaparkkiksella on kolme autoa jumissa!" kuski siiihen"Juu teen vaan tän loppuun niin meen sinne", johon minä taas tarpeettomasti menettäen malttini: "Sinä menet nyt sinne vetämään ne autot sieltä ylös!", poika siihen: "Juu, juu menen heti". Koettuani tehneeni jotain tilanteen hyväksi, lähdin hakemaan Susannaa Renkomäestä.

Keikan jälkeen: Helsingissä satoi vettä, joten lähdimme ihan hyvillä mielin ajelemaan äitiltä kotiin Kirpun ja Susannan kanssa. Motarilla Mäntsälän jälkeen ajo oli kuin hyppy avaruusaluksella madonreikään. Yritin joskus selittää Siilimiehelle, että Suomessa talvella voi olla niin rankka lumisade, että lyhyillä valoilla näkee paremmin kuin pitkillä. Hän ei uskonut. Otimme Susannan kanssa videota Siilimiehelle. Ajokeli oli hirveä ja emme edenneet juuri matkassa, kun en uskaltanut ajaa kovin kovaa. Kun vihdoin pääsimme Susannan autolle renkomäkeen, olimme aika helpottuneita. Ja väsyneitä. Jätin Susannan putsaamaan autoaan ja lähdin Kirpun kanssa kotiin. Kello oli jotain puolenyön paikkeilla. En päässyt edes ABC:n pihasta, kun autoni juuttui kiinni, lunta oli niin paljon. Jotenkin sain auton nitkutettua irti ja halusin vain kotiin. Kotiristeyksessä odotti uusi ongelma. Minun puolelleni jakajaa oli juuttunut auto kiinni, pysäytin tien sivuun kysyäkseni, tarvitseeko hän apua, olinhan ainoa hereillä mailla halmeilla. Ei hän tarvinnut, mutta oma autoni jäi kiinni. Hän työnsi autoni irti. Päätin kokeilla toiselta puolelta jakajaa ja jäin siihenkin kiinni. Siinä me oltiin molemmin puolin jakajaa kiinni autoilla, molemmat väärillä puolilla, keskellä yötä. Hän sai autonsa irti ekana ja nitkuttelemalla minäkin viimein sain omani. Olin pyhästi päättänyt vaipua talviunille ja herätä kevääällä kun lumet ovat sulaneet.

Jos joskus mietit, miltä tuntuu hypätä avaruusaluksella madonreikään scifi leffoissa ja sarjoissa,
niin mene moottoritielle ajamaan lumisateessa.

Seuraavana aamuna laitoin kuitenkin vielä huollolle tiukan viestin: "Nyt oikeesti. Ohjeistakaa sitä joka luo noi lumet täältä ****kadulta, että aloittaa alhaalta! Mitä hyötyä on nuohota yläparkkiksta sillä välin, kun kolme autoa on jumissa alhaalla. Kyllä sieltä ylhäältä tasaselta pääsee ulos, vaikka olis puoli metriä lunta. Mutta ylämäessä kun yksi on jumissa, niin kukaan muukaan ei pääse. Ei ihan yksi tai kaksi kertaa kun joutuu työntää ja alaparkin hiekkaboksikin on kohta tyhjä. Aloittakaa lumen luominen alhaalta. Tai tulkaa itse kokeilee mikä ero on ajaa ulos alhaalta ja ylhäältä, kumpi on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. 

T. Se valittava asukas asunnosta xxx" 

Saa nähdä, tapahtuuko mitään muutosta. Aion myös seuraavassa asuntotoimikunnan kokouksessa aktiivisesti ajaa asiaa, että saisimme luvan tehdä toisen ulostulon alaparkkikselle. Ihan hullua, että kaikki joutuvat tulemaan ylämäkeen. Yksi kun on jumissa, kukaan ei pääse. Ja aina siellä on se yksi jumissa, kun on kiire. Vähintään.

Tämän jälkeen Siilimieskin uskoi