Torstai päivällä kävimme Rukalla lautailemassa. Siilimies ei edes yrittänyt, minä ja Kipinä otettiin lautailutunti. Kipinä luovutti puolen tunnin jälkeen, koska jalkoja särki, minä vedin tunnin loppuun, pidin pienen tauon ja vedin vielä toisenkin tunnin. Täytyy myöntää, että joka paikkaan sattui, mutta oli se taas kivaa pitkästä aikaa. Täytyy kyllä myöntää, etten poistunut lasten mäestä, mutta olisin voinut. En vain viitsinyt ostaa enää toista hissilippua.
Torstai-iltana Kuusamon reissulla kävimme suunnitellusti metsästämässä revontulia "Jarin parkissa". Taivas oli kirkas ja yötaivas uskomaton. Joka ikinen tähti näkyi selkeästi, revontulet valitettavasti ei, mutta saimme ne ikuistettua kuitenkin puhelimeen. Siilimiehen uusi puhelin tallensi revontulien vihreän hehkun, mutta Kipinälle se oli valtava pettymys. Hän kun odotti tanssivia revontulia ja ainoa mitä hän sai, oli vihreää kajoa puhelimen ruudulla. Se oli niin kova pettymys hänelle ja opetus minulle, kuinka nykyajan lapsilla on niin vähän todellisuuden tajua. He ovat niin paljon tik tokissa, likeessa, youtubessa, että mikään aito asia ei tunnu miltään, varsinkin, jos se ei ole niinkuin internetin kuvissa, jotk on otettu tuhansien eurojen laitteilla. olin pahoillani, etten voinut tarjota Kipinälle showta, jota hän odotti, mutta yritin tarjota jotain aitoa. Ja tähtitaivas oli jotain niin uskomatonta, ettei sitä voi edes kokea virtuaalisesti.
Kävimme myös katsomassa Kuusamon valoja. Keskustassa oli roikkuvia valonauhoja, jotka loistivat lilaa hohtoa. Oli aika kauniin näköistä.
Kommentit
Lähetä kommentti