Päivä 15. Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle

Ihmeiden aika ei ole ohi. Kipinä oli tänään ennätysnopeasti suoriutunut koulutehtävistä. Yhteen mennessä kaikki tehty. Tähän kohtaan fanfaarit. Tänään lapseni haki uuden kouluruokapaketin seuraavalle kolmelle päivälle. Menuussa tällä kertaa oli porkkanakeittoa, jauhelihakiusausta, vegemakaroonilaatikkoa, pari ruisleipää ja hedelmiä. Jälleen valmisruokaa. Natalie tuli jälleen kylään ja lukaisimme opparin läpi ja korjasimme kirjoitusvirheet. Palkitsimme itsemme pelaamalla Carcassonea kaikilla lisäosilla ja minä luonnollisesti voitin, kirkkaasti. Rupesin vämään tomaatitonta lasagnea ja ystäväni meni auttamaan Kipinää huoneen siivous projektissa. Olin kuvitellut, että tämä olisi mission impossible, mutta valmista tuli kuin tulikin. Tai jossei valmista, niin ainakin huomattava parannus. Fanfaarit tähänkin. Meinaan oikeasti, olen alkanut ajatella, että lastenhuoneessa vierailu muistuttaa jotain pelkokertoimen ja gladiaattoreiden väliltä. Somesta saa välillä lukea, kuinka jonkun Pirkko-petteri siivosi taas nätisti huoneensa ja autteli kotitöissä, kävi kaupassa, rakensi fuusiogeneraattorin ja keksi lääkkeen syöpään. Mikä maanantaikappale minulla on, kun se vaan murisee peiton alla, syö jääkaapin tyhjäksi ja tuottaa loputtomasti pyykkiä? Toki, viime viikolla hän pesi pyykkiä, järjesti kenkähyllyn, putsasi omat kenkänsä, on tehnyt ruokaa ja smoothieta. Mitään edellämainituista ei toki omasta aloitteestaan, vaan koulutehtävinä, mutta who cares, mama likes.

Tänään oli muuten aprillipäivä, aprillasin Kipinää aamulla, että meidän kissa on muuttunut siniseksi. Kun tarpeeksi vakuuttelin, alkoi lapsikin uskoa, että kyllä se vähän sinertävältä näytää, mutta täysin lankaan ei mennyt, vaikka näytin photoshopattua kuvaa. Olenkohan kusettanut sitä liikaa, kun keisarin uudet vaatteet ei mennyt läpi, vaikka Siilimies ja Natalie lähtivät mukaan jekkuun? Sen sijaan facepostaukseni tulevasta koiranpennusta meni paremmin läpi, joskin sielläkin epäilijöitä löytyi. Onnistunein huijaus oli vuosia sitten, jossa otin youtubevideosta kuvakaappauksen, jossa oli minipossu ja aivan meidän kissan näköinen kissa ja julkaisin sen kuvatekstillä: “lapsen synttärilahja (synttäripäivä on 29.3), Yoda ei tykkää tulokkaasta”. Kuva oli herättänyt useammassakin perheessä keskustelua, että miten minipossu sopii kerrostaloasuntoon (tosin asumme luhtitalossa) ja miten eläimemme ottavat sen vastaan. Aprillasin myös aikoinani vanhempiani, että olen raskaana. Vuotta myöhemmin aprillipäivänä olin äiti. Be careful what you wish for. Ensi vuonna siivoan/raivaan yön aikana  lapsen huoneen ja aamulla aprillaan, että meillä on käynyt yön aikana varkaita (koska tokihan varkaat ottavat telkkarin ja pleikan sijasta saaliikseen mielummin likasia pyykkejä ja petshoppeja), katsotaan meneekö läpi. Mikä on teidän onnistunein aprillipila?