Mission complited!

Minä tein sen!

Kaikki sanoivat minulle, kun sanoin, että olen päättänyt, että Kirppu syntyy vuonna 2022, ihan sama, mikä on laskettu aika, että en voi päättää tai pitää jalkoja ristissä, vauva tulee kun on sen aika. Sanoin, että tämä on minun ja Kirpun yhteinen projekti, että se syntyy vasta 2022. Minä voin päättää ja minun tahdonlujuutta ei kannata aliarvioida. Supistukset alkoivat 30.12 ja tihenivät nopeasti, niin että tulivat 8 minuutin välein. Puhelin Kirpulle, että ei synnytä tämän vuoden puolella. Ystäväni vitsaili, että olen maailman ainoa äiti, joka vielä tässä vaiheessa yrittää pitää lapsen sisällä, eikä saada ulos. Laskimme tunteja vuoden vaihtumiseen. 29, 26, 20, 19, 12, 8 jne. Koko ajan tavoite näytti mahdollisemmalta, mutta supistukset alkoivat olla kivuliaampia. kahdeksalta illalla uuden vuoden aattona en enää kestänyt, vaan oli lähdettävä sairaalaan hankkimaan parempaa kivunlievitystä. Sydänäänien kuuntelun jälkeen sainkin kipupiikin hihaan. Hiljalleen tunnit kuluivat ja onnittelimee toisiaamme kun vuosi vaihtui rakettien paukkuessa kaukaisuudessa. Olimme valmistautuneet Siilimiehen kanssa nukkumaan, kun kello yksi heräsin kovaan supistukseen ja tunsin kuinka lapsivesi meni. Siilimies laittoi kahvia tulemaan, mutta yhtäkkiä supistukseni koveni aivan uusiin sfääreihin ja minua kiidätettiinkin synnytyssaliin, jossa hieman aikaa kiduttuani sain epiduraalin, joka auttoi nopeasti. Pystyin jo vähän vitsailemaankin ja nukkumaan, kunnes epiduraalin teho hävisi ja alkoi uudestaan sattumaan. Sitten sain uuden epiduraalin. Tätä kierrettä jatkui koko yön ja en vaan meinannut avautua. Supistukset alkoivat olla niin kivuliaita, että huusin suoraa huutoa ja tuntui, ettei niillä ollut enää väliä, missä vetää henkeä. Aloin olla niin loppu, että joka kertsa kun epiduraali vei kivulta terän, yksinkertaisesti menetin tajuntani. Alettiin puhua sektiosta. Kätilö tsemppasi minua, että kokeillaan vielä yksi epiduraali ja sitten laitetaan tippa, mikä voimistuttaa suppareita ja sitten leikataan, jos ei auta. Kun epiduraali oli laitettu ja kätilö tsekkasi tilanteen, olinkin yhtäkkiä valmis synnyttämään. Sitten kaikki tapahtuikin tosi tosi nopeasti. En kerinnyt edes kääntyä toiseen asentoon kun piti alkaa ponnistamaan. Yhtäkkiä huoneoli täynnä kätilöitä ja minä ponnistan ja kaikki huutaa, että älä ponnista ja minä ponnistan kahta kauheammin kun sattu niin, että päätin, että se vauva syntyy nyt. Lopulta n. 9 minuutin kuluttua vauva tupsahti kätilön syliin kuorruttaen kätilöraukan lapsivesiaallolla. Se oli elämäni pelottavin tai toisiksi pelottavin hetki (en osaa päättää kumpi oli pelottavampi tämä vai se kun Kipinä putosi lattian läpi ja jäi roikkumaan) kun näin sinisen vauvan retkottavan kätilön sylissä ja vauva ei päästänyt ääntäkään. Olin aivan paniikissa ja huusin hysteersenä, että miksi vauva ei itke. Lopulta vauva parahti ja se nostettiin nopeasti minun rinnalle. Vauva oli hassun näköinen. Raukalla oli kasvoissa mustelma minun ponnistamisestani. Tuttavuutta ei keritty tehdä kun pari tuntia, kun todettiin, että vauvan happisaturaatio on hieman alhainen ja hänen on mentävä keskolaan saamaan lisähappea. Onneksi olin lypsänyt raskausaikana kallisarvoisia millejä maitoa. 

Seuraavat pari päivää Kirppu vietti keskolassa ja minä keräsin voimia osastolla. Kävin imettämässä ja katsomassa vauvaa usean kerran päivässä. Hänellä on Siilimiehen korvat ja Kipinän suu ja minun  silmät. Hän on ihan täydellinen. Miten me saatiinkaan aikaan niin kaunis lapsi. 

Keskolasta lähtiessä saatiin valita peitto, mustekala ja villasukat. Arvostan 100 prosenttisesti näitä ihania ihmisiä, jotka tekevät käsityönä näitä keskolaan. Supersankarit! Vietin yhden yön vauvan kanssa osastolla ja sitten päästiin kotiin. Kissat olivat ihmeissään pienokaisesta ja Kipinä ei tiennyt miten päin olisi uuden siskon kanssa. Koska täysimetätn, olen vauvassa kiinni n. 23h vuorokaudessa. Se ei sinänsä haittaa minua, koska hän on kerta kaikkiaan ihana tyyppi. Viikkoon en ota meille ulkopuolisia, mutta sitten alkaa vierailurumba, koska kaikki haluaa nähdä tämän pienen ihmeen.

Ei kerrota kellekään, mutta Kirppu on maailman suloisin vauva! 🤫